Morjes ja oiiikein hyvää joulua!

Runsas viikko sitten kävästiin hiihtokoulukollega Manun kanssa pikaisella visiitillä Norjassa. Näin jouluaattona onkin hyvä tovi saatella nämä kuvat ja lausahdukset myös tänne blogin puolelle. Taas tuli todettua, että aina on hyvä astua kotiovesta ulos.

Vuoret ja kaamos – kaksi asiaa niin lähellä sydäntä. Jollain tavoin rauhoittaa silmää ja tästä tulikin työpöydälle uusi taustakuva.

Tällä kertaa ei lähdetty valassafarille, mutta Skervoya yllätti mm. kukkulan päällä olevalla ampumahiihtostadionilla. Nättejä nämä pienet kylät ja kaupungit. Silmiin pistävää oli muuten ylipäätään Norjassa ajellessa oli jouluvalojen runsaus, johon todellakin oli panostettu!

Linnunrata, revontulet, vuorovesi ja vuoret. Kävellessämme keskellä vuonoa tuumimme kuinka ihmeellinen luonto onkaan.

Iloinen matkaseuralainen Manu oli ekoja kertoja haikkihommissa.

Päästen heti pehmeän lumen makuun…

…joka oli myös paikoin herkässä.

Droppaisko lipalta?

Ainakaan vallitsevaa tuulensuuntaa ei tarvinnut arvuutella.

Kaunis oli jälleen naapuri, toivottavasti keväällä päästään hengailemaan pidempiä pätkiä.

-E