Hellurei!

Kun kaksi laihaa pandakarhua saapui Helsinki-Vantaalle oli päällimäiset fiilikset väsyneet, mutta onnelliset, syvästi kiitollisetkin. Kaikki energian rippeet oli jätetty Itävaltaan.

Viikko meni kyllä aivan nappiin. Tällä kertaa ei paljon valokuvia otettu, mutta sitäkin enemmän videoita. Tämä tarkoitti myös sitä, että itse olin lähinnä lomalla kamerasta ja sain vain laskea Topin kuvatessa.

Päivät menivät aikalailla samalla rutiinilla. Aamulla kasilta sämpylää nassuun, toinen taskuun ja skibussille. Ysiltä pyörähti suurin osa hisseistä käyntiin ja sitten lähdettiin etsimään paikkoja, joissa muut ei olisi vielä laskeneet. Edellisen viikon alussa oli dumpannut hyvin, mutta auringon porotus ja muut laskijat laittoivat meidät hiukan etsimään hyvää lunta. Usein löydettiin itsemme äärirajoilta sydän pamppailemassa.

Mutta kyllähän sitä hyvää laskettavaa löytyi! Monta pitkää päivää painettiin niin myöhään, että toisinaan missattiin viimeinen skibussi ja tultiinpa sieltä yksi ilta täydenkuun valossakin alas eteen sattuneen jyrkänteen vuoksi. Aina kuitenkin selvittiin, kiitos hyvän tuurin ja ystävällisten ihmisten.

Aurinkoa pasteli 3-4 päivää täysillä ja vikana päivänä dumppasi sitten oikein huolella. Aluksi ajattelin josko jäisin viikon jälkeen vielä vähäksi aikaa moikkaamaan kaveria Zillertaliin, mutta sen verta raju oli meno, että hyvä kun edes kotia selvisi. Voisi sanoa jopa elämäni fyysisesti raskaimmaksi viikoksi.

Rajallisella ajalla hyvien klippien eteen tekee mitä vain. Näinpä aikalailla tauotta tuli joko käveltyä ylös tai laskettua alas. Huonojen tapojemme mukaan tankkaus oli vajaavaista ja piti sitä vähän luntakin syödä pahimmassa nestehukassa. Intohimon vallassa nautin silti joka hetkestä.

Sitten vielä yleisesti Gasteiniin suuntaaville. Bad Gasteinin kylästä löytyy melkosta korkeuseroa ja aikalailla ylimmällä pääkadulla tuli pysyteltyä, missä hotellimekin sijaitsi. Skibussit ovat näppäriä ja muunmuassa meidän suosikki paikoille Sport Gasteiniin pääsee vain Bussilla tai omalla autolla. Jotenkin kokonaisuutena tuli sellanen perus vahva alppifiilis. Mäkiä riittää ja olut on hyvää 4/5. Erityismainintana Kebab, jota löytyy useammastakin paikasta ja maistuu taivaalliselta.

Skandit ovat ehkä liiankin hyvin edustettuina ja eniten kuuluikin ruotsia puhuttavan. En ihmettelisi vaikka pelkällä ruotsinkielellä pääsisi töihin. Afterimeiningit jäi tällä kertaa vähemmälle, joskin ne pari kaljaa päivän päätteksi tuntui sitäkin enemmän. Silver Bullet on se pääpaikka, mutta koko kylä oli suhteellisen hiljainen ainakin näin ennen kuumaa sesonkia.

Eilen ajelinkin sitten taas Ylläkselle, jossa ollaan valmiina kevääseen!

-E